Omavalvontasuunnitelma
OULUN HELLUNTAILÄHETYS RY
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA
Päivitetty 07.06.2024
SISÄLTÖ
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT 2
2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN 3
3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET 5
4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO 7
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 12
6. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 19
7 ASIAKASTURVALLISUUS 21
8 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN 27
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA 30
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA 32
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Palveluntuottaja
Nimi: Oulun Helluntailähetys ry Y-tunnus 0223652–7
Hyvinvointialue Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (jatkossa: Pohde)
Kunnan nimi Oulu
Toimintayksikkö/palvelu
Nimi: Toppila/Kuntouttava työtoiminta
Katuosoite: Paakakatu 2
Postinumero 90520 Postitoimipaikka Oulu
Toimintayksikkö/palvelu
Nimi Heinäpää/Kuntouttava työtoiminta
Katuosoite Uusikatu 78
Postinumero 90120 Postitoimipaikka Oulu
Sijaintikunta yhteystietoineen Oulu: Uusikatu 78, 90120 Oulu, puh. 08 561 8900
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Kuntouttava työtoiminta; pitkäaikaistyöttömät; maksimi asiakaspaikkamäärä sosiaaliohjauksen resurssilla: 51 (osa 4) / 102 (osa 3) (asiakaspaikkamäärä lasketaan prosentuaalisesti asiakkaiden päätösten perusteella).
Esihenkilö Niina Garoës (KM, Sosionomi (AMK), työkykykoordinaattori)
Puhelin 040 7488 550 Sähköposti niina.garoes@ohl.fi
Yksityisten palveluntuottajan lupatiedot
Palvelu, johon lupa on myönnetty Kuntouttava työtoiminta; ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut).
Ilmoituksen ajankohta Hankintasopimus Pohteen kanssa allekirjoitettu 12.01.2023; toiminta aloitettu 23.01.2023.
Palveluala, joka on rekisteröity Yksityinen sosiaalipalveluiden tuottaja /kuntouttava työtoiminta.
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Palvelu ei sisällä alihankintana ostettua palvelua.
2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
Sosiaalihuoltolain 47 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, tur- vallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön/palvelusta vastaavan esihenkilön ja henkilökunnan yhteistyönä. Myös asiakkaat ja omaiset voivat mahdollisuuksiensa mukaan osallistua omavalvonnan suunnitteluun.
Ketkä osallistuvat omavalvontasuunnitelman laadintaan ja miten pidetään huolta henkilöstön osallistamisesta suunnitelman laatimiseen?
Sosiaaliohjaajat Niina Garoës, Janika Kalermo ja Meiju Kurkinen, kirpputori Toppila-Centerin vastuuhenkilö Eija Kaakinen, Jukka Nummikoski (Cykkeli), Maria Särkiniva (Heinäpään keittiö Kropsu) ja Nina Uusila (Lähis ja Nyplinki). Omavalvontasuunnitelmaa on yhteiskehitetty mm. henkilökunnan kehittämispäivässä, sosiaaliohjaajat osallistuvat omavalvontasuunnitelman päivittämiseen ja koko henkilöstö omavalvontaohjelman toteuttamiseen.
Kuka vastaa omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta (nimi ja yhteystiedot)
Toiminnanjohtaja /kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilö Niina Garoës, puh. 040 748 8550.
Omavalvontasuunnitelman seuranta
Omavalvontasuunnitelma tulee päivittää säännöllisesti ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.
Miten yksikössä seurataan ja varmistetaan omavalvontasuunnitelman ajantasaisuus, miten usein päivitetään?
Kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilö yhdessä vastuutiimin kanssa seuraa omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelma päivitetään aina tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma pidetään yksikössä julkisesti nähtävänä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Omavalvontasuunnitelman julkaiseminen palvelujen tuottajan verk- kosivuilla on tärkeä osa avointa palvelukulttuuria.
Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?
Omavalvontasuunnitelma on luettavissa yhdistyksen nettisivuilla sekä henkilökunnan ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden yhteisissä taukotiloissa.
Päivitetty pvm. 07.06.2024
3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palvelua tuotetaan. Toiminta-ajatuksen tulee perustua toimialaa koskevaan lainsäädäntöön. Keskeiset sosiaalihuollon palvelua ohjaavat lait ovat sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä erityislakeina lastensuojelu- ja vammaispalvelulaki sekä laki kehitysvammaisten erityishuollosta, mielen- terveys- ja päihdehuoltolaki ja vanhuspalvelulaki.
Mikä on yksikön/palvelun toiminta-ajatus?
Toiminta-ajatuksemme on: ”Anna hyvän kiertää”. Se tarkoittaa asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista, ja kuntouttavassa työtoiminnassa osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamista sekä koulutus- tai työllistymisedellytysten lisäämistä. Kuntouttavan työtoiminnan kautta
pyritään tukemaan pitkäaikaistyöttömiä heidän osallisuutensa lisäämisessä sekä koulutus- ja/tai työllistymispolkunsa löytämisessä. Lisäksi kestävän kehityksen ja kierrätyksen hyödyntäminen on osa kaikkea toimintaamme.
Keskeiset kuntouttavaa työtoimintaa ohjaavat lait ovat sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä laki kuntouttavasta työtoiminnasta.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Sosiaalihuollon palvelujen tulee toteuttaa sosiaalihuollon lainsäädännön keskeisiä periaatteita. Palvelujen tulee edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta, turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet, edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
Arvot liittyvät läheisesti myös työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoi- hin saavuttaa ne. Toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön/palvelun tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä/palvelussa. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, tur- vallisuus, perhekeskeisyys ja ammatillisuus. Yhteisesti sovitut arvot ja toimintaperiaatteet muodostavat työyhteisössä vallitsevan toimintakulttuurin, mikä näkyy mm. asiakkaiden ja omaisten kohtaamisessa.
Mitkä ovat toimintaa ohjaavat arvot ja toimintaperiaatteet?
Asiakaslähtöisyys – Yksilön tarpeiden, oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen; yksilöllisten vahvuuksien ja taitojen tunnistaminen sekä vahvistaminen.
Kohtaaminen – Läsnäolo; kuulluksi ja nähdyksi tuleminen.
Tavoitteellisuus – Jokaisen asiakkaan palvelulla on yksilökohtainen suunta tavoitteineen.
Toivo – Tulevaisuususkon synnyttäminen.
Yhdenvertaisuus – Yhdenvertainen kohtelu suhteessa muihin; riippumatta työ-/toimintakyvystä.
4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO
RISKIENHALLINTA
Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen
Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.
Riskit voivat aiheutua esimerkiksi riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista esim. riskejä voi aiheutua perusteettomasta asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, fyysisestä toimintaympäristöstä (esim. esteettömyydessä ja toimitilojen soveltuvuudessa esiintyy ongelmia tai vaikeakäyttöiset laitteet). Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.
Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.
Riskienhallinnan työnjako
Toiminnasta vastaavan johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuus- asioista. Toiminnasta vastaavien on huolehdittava siitä, että turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Esihenkilön vastuulla on saada aikaan myönteinen asenneympäristö turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskienhallinta vaatii sitoutumista ja aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arvioin- tiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista.
Riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi, jossa riskienhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.
Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Väkivallan ennaltaehkäisy: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka
Toimintaohjeet väkivalta- ja uhkatilanteisiin: https://peda.net/kansalaisfoorumi/kouluttajille/turvallisuus/tutvl/tvul
Menettelyohje
Palveluntuottaja raportoi palveluun liittyvistä asioista tilaajalle (Pohde) seuraavasti:
Välittömästi: asiakasturvallisuutta vakavasti vaarantavat tilanteet ja poikkeamat, muu merkittävästi palveluntuottajan toimintaan vaikuttava häiriö.
Viipymättä: asiakkaan tilanteessa tapahtuvat muutokset ja työskentelyyn vaikuttavat olen- naiset seikat, asiakkaan palvelua koskeva epäkohta tai epäasiallinen kohtelu.
Kolmen kuukauden välein: tiedot muista kuin vakavista poikkeamista, vaaratilanteista ja vastaavista, asiakkaiden ja läheisten tekemät muistutukset ja reklamaatiot sekä palveluntuottajan mahdolliset vastaukset.
Kuuden kuukauden välein: asiakaskohtainen toteutussuunnitelma vähintään kerran kuu- dessa kuukaudessa tai aina kun se päivitetään, ellei asiakaskohtaisesti sovita pidempää raportointiväliä.
Vuosittain tai tilaajan erillisestä pyynnöstä: tiedot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa vastatoimia.
Riskien tunnistaminen
Riskienhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan ja miten niihin kohdistetaan omavalvontaa.
Ilmoitusvelvollisuus
Sosiaalihuollon henkilöstön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava
asiasta hyvinvointialueen sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoituksen vastaanottaneen toiminnasta vastaavan esihenkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on edellä määritelty, miten riskienhallinnan prosessissa toteutetaan epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menettelyssä, se otetaan välittömästi työn alle. Jos epä- kohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.
Onko henkilöstön ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet sisällytetty omavalvontasuunnitelmaan? Onko menettelyohjeissa maininta siitä, ettei ilmoituksen tehneeseen saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia?
Kyllä on, menettelyohje yllä. Ilmoituksen tehneeseen ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.
Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa asiakasturvallisuuteen kohdistuvat riskit, epä- kohdat ja laatupoikkeamat?
Riskeistä, epäkohdista ja laatupoikkeamista raportoidaan kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilölle.
Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle.
Miten asiakkaat ja omaiset voivat teille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit ja miten ne käsitellään?
Asiakkaat (ja soveltuvissa tilanteissa, tarvittaessa tai asiakkaan pyynnöstä heidän omaisensa) voivat raportoida epäkohdista, laatupoikkeamista ja riskeistä omaohjaajalle, sosiaaliohjaajalle
tai kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilölle välittömästi, yksilötapaamisissa, väliarvioinneissa tai asiakaspalautteen kautta. Ilmoitukset käsitellään menettelyohjeen mukaisesti.
Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen
Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.
Kuvaus miten haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan, käsitellään ja raportoidaan:
Yllä olevat tilanteet käsitellään menettelyohjeen mukaisesti. Kyseisille tapahtumille ja tilanteille on seuranta-asiakirjat, jotka ovat Teamsin jaetuissa tiedostoissa. Asiakkaaseen liittyvät tilanteet kirjataan myös asiakkaan seuranta-asiakirjaan. Pohteelle raportoidaan sovituista asioista menettelyohjeen mukaisesti.
Korjaavat toimenpiteet
Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi. Korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvonnan seuranta-asiakirjaan.
Kuvatkaa korjaavien toimenpiteiden seuranta ja kirjaaminen:
Korjaavat toimenpiteet kirjataan seuranta-asiakirjaan sekä tarvittaessa asiakkaan palvelun seurantakirjauksiin.
Miten sovituista muutoksista työskentelyssä ja muista korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille?
Sovituista muutoksista tiedotetaan säännöllisissä tiimitapaamisissa tai soveltuvin osin henkilökunnan sähköisessä viikkoinfossa. Yhteistyötahoja tiedotetaan menettelyohjeen mukaisesti. Asiakkaaseen liittyvistä muutoksista tiedotetaan Pohteen vastuuvirkailijaa.
Tutustu myös STM:n julkaisuun Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpano- suunnitelma 2022-2026:
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
Toteutussuunnitelma
Palvelusuunnitelmasta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:ssä. Palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, kuntoutusta koskevaan toteutussuunnitelmaan, jota päivitetään tarvittaessa, asiakkaan tilanteessa tapahtuvien muutosten yhteydessä tai vähintään kuuden kuukauden välein. Toteutussuunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Väliarviointi on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua toteutussuunnitelmaa ja johon kirjataan muun muassa asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuneita muutoksia. Keskeinen omavalvonnan toimeenpanossa sovittava asia on, miten varmistetaan palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan päivittäisessä palvelussa.
Miten asiakkaan palvelusuunnitelma laaditaan ja päivitetään? Kenen vastuulla päivittäminen on? Miten palvelusuunnitelman toteutumista ja päivittämisen tarvetta seurataan?
Sosiaaliohjaaja yhdessä asiakkaan kanssa laatii kuntouttavan työtoiminnan toteutussuunnitelman, joka lähetetään tiedoksi asiakkaan Pohteen sosiaaliohjaajalle. Toteutussuunnitelma päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, mikä on sosiaaliohjaajan vastuulla. Suunnitelman toteutumista seurataan asiakkaan ohjaustilanteissa ja yksilö- ohjauksessa, välikeskusteluissa sekä tilaajan edustajan (Pohteen vastuuvirkailija) kanssa
käydyissä välipalavereissa. Asiakkaan omaohjaaja seuraa suunnitelman toteutumista yhdessä asiakkaan ja sosiaaliohjaajan kanssa.
Miten asiakas ja/tai hänen omaisensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelusuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen?
Toteutussuunnitelma laaditaan ja päivitetään aina yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan omainen/läheinen osallistuu suunnitelman laatimiseen asiakkaan pyynnöstä.
Miten varmistetaan, että henkilöstö tuntee palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?
Asiakkaan omaohjaajat ovat läsnä suunnitelman laatimisessa, jonka sosiaaliohjaaja laatii yhdessä asiakkaan kanssa, tai tutustuvat asiakkaan toteutussuunnitelmaan mahdollisimman pian sen laatimisen jälkeen. Suunnitelman toteutumista seurataan ja siitä keskustellaan väli- sekä muissa yksilöpalavereissa.
Asiakkaan kohtelu
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään.
Itsemääräämisoikeuden varmistaminen
Sosiaalihuollon palveluissa jokaisella on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalla tulisi mahdollisuuksien mukaan olla oikeus esittää toiveita esimerkiksi siitä, kuka häntä avustaa sukupuolisensitiivisissä tilanteissa. (Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu (OKV/1/50/2018), Vammaispalvelujen käsikirja).
Miten yksikössä vahvistetaan ja varmistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioiden toteutuminen (kuten oikeus yksityisyyteen, vapaus päättää itse omista jokapäiväisistä toimistaan ja mahdollisuudesta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään)?
Asiakkaan palvelu ja palvelun toteutussuunnitelma perustuu asiakkaan tarpeille, toiveille sekä halulle osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. Sekä asiakkaat että kaikki yksiköissä työskentelevät henkilöt allekirjoittavat salassapito- ja tietoturvasitoumuslomakkeen ja sitoutuvat noudattamaan sitä.
Mistä itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevista periaatteista ja käytännöistä yksikössä on sovittu ja ohjeistettu? Millä konkreettisilla keinoilla pyritään ennaltaehkäisemään rajoitustoimien käyttöä?
Palvelun suunnittelu perustuu asiakkaan toiveiden kuuntelemiseen ja niiden huomioonottamiseen palvelun toteutuksessa. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei ryhdytä asiakkaan itse- määräämisoikeutta rajoittaviin toimenpiteisiin, sillä palveluun osallistuminen edellyttää sellaista toimintakykyä, että hänen itsemääräämisoikeuttaan ei ole tarvetta rajoittaa.
Asiakkaan asiallinen kohtelu
Palvelussa omaksuttu tapa kohdata ja puhutella asiakkaita kertoo vallitsevasta toimintakulttuurista ja sen taustalla omaksutuista arvoista ja toimintaperiaatteista. Palveluissa tulee
erityisesti kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.
Miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?
Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja arvojemme mukaisesti: asiakaslähtöisesti sekä yhden- vertaisesti. Epäasialliseen kohteluun puututaan välittömästi keskustelemalla asianomaisten kanssa. Lisäksi noudatetaan menettelyohjetta (s.9).
Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?
Tapauskohtaisesti ja menettelyohjetta noudattaen.
Asiakkaan osallisuus
Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Eri-ikäisten asiakkaiden, heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa on olennainen osa palvelun laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä.
Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön palvelun ja omavalvonnan kehittämiseen?
Kehittämistarpeista keskustellaan koska tahansa asiakkaan halutessa sekä asiakkaan toteutussuunnitelman ja väliarvioinnin tekemisen yhteydessä aloitus- ja välipalavereissa. Läheisillä on mahdollisuus osallistua palavereihin asiakkaan toiveesta. Asiakkaat voivat antaa palautetta myös anonyymisti kirjallisen lomakkeen kautta.
Miten ja miten usein asiakaspalautetta kerätään?
Asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta omaohjaajalleen ja sosiaaliohjaajalleen yksilö- keskusteluissa sekä yhteisissä palavereissa säännöllisin väliajoin. Myös arjen keskellä pyri- tään luomaan keskustelutilanteita, joissa asiakkaat voivat antaa palautetta matalalla kynnyksellä ja tuoda esille havaitsemiaan kehittämiskohteita. Kyselylomakkeen kautta palautetta kerätään anonyymisti kaksi kertaa vuodessa.
Miten asiakkailta saatua palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja/tai korjaamisessa?
Ajankohtaiset, pikaisia toimia vaativat palautteet käsitellään työtiimin kesken mahdollisimman nopeasti. Muu palaute kerätään sovittuun paikkaan, ja käsitellään työtiimin tapaamisessa niin pian kuin nähdään tarpeelliseksi, kuitenkin vähintään puolen vuoden välein.
Asiakkaan oikeusturva
Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaan- ottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.
Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot
Niina Garoës, toiminnanjohtaja ja kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilö, puh. 040 7488 550, sähköposti: niina.garoes@ohl.fi
Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista:
SOSIAALIASIAMIES, Oulu, puh. 040 135 7946. Potilas- ja sosiaaliasiamieheltä saat ohjeita ja neuvoja terveyden- ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksiin ja asemaan liittyvistä asioista.
Voit olla yhteydessä potilas- ja sosiaaliasiamieheen, kun:
– sinulla on kysyttävää asiakkaan ja potilaan asemasta ja oikeuksista
– tarvitset apua muistutuksessa, kantelussa tai potilas- ja lääkevahinkoilmoituksissa
– tarvitset ohjausta ristiriitatilanteiden ratkaisussa.
Potilas- ja sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka neuvoo ja ohjaa sinua terveyden- ja sosiaalihuollon asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Tarvittaessa potilas- ja sosiaaliasiamies avustaa ristiriitatilanteiden selvittämisessä ja neuvoo valitusmenettelyssä. Potilas- ja sosiaaliasiamies ei tee päätöksiä eikä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon. Palvelu on maksutonta.
Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista:
KULUTTAJANEUVONNAN PUHELINPALVELU: Palveluaika ma, ti, ke, pe klo 9–12, to klo 12–15. Puh. 029 505 3050. https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/kuluttajaneuvonta/reklamaation-tekeminen-yritykselle/
Kuluttajaneuvonnasta saat tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa.
Miten muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toimin- nan kehittämisessä?
Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään työtiimin kesken viipymättä ja kyseiset asiat otetaan huomioon käytännön toiminnassa, toiminnan kehittämisessä sekä sen toteuttamisessa.
Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Viipymättä, viimeistään 30 vrk:n kuluessa.
Omatyöntekijä
Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi oma- työntekijä. Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Omatyöntekijänä toimivan henkilön tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää sitä, että asiakkaalle palvelujen järjestäminen tapahtuu palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.
Onko asiakkaille nimetty omatyöntekijä?
Jokaiselle kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle on nimetty omaohjaaja, hyvinvointialueen omatyöntekijä sekä työllisyyspalveluissa omavalmentaja.
6. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
Asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.
Miten palvelussa edistetään asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä?
Fyysinen toimintakyky: säännöllisestä liikunnasta, ruokailusta sekä uni- ja arkirytmistä keskusteleminen, kaupungin liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen, kävelyt, taukojumppa.
Psyykkinen toimintakyky: kohtaaminen keskustelun ja kuuntelemisen kautta, mielenterveyden käsi -arviointi, mielenterveydentalo.fi -materiaalit, vierailut mielenterveyttä edistävissä järjestöissä, asiakkaan yksilökohtaisten tarpeiden huomioiminen, työtoimintaan osallistuminen.
Kognitiivinen toimintakyky: yksilöohjaus, työtoiminnan sovittaminen vastaamaan asiakkaan toimintakykyä, tarvittaessa työprosessien kuvallistaminen.
Sosiaalinen toimintakyky: työtoimintaan osallistuminen, keskustelut ja kohtaamiset, yksilö- ja verkostopalaverit, työtoiminnan tauottaminen, osallistavat menetelmät, ryhmätoiminta.
Liikunta-, kulttuuri-, harrastus-, ulkoilu- yms. mahdollisuuksia toteutetaan seuraavasti:
Asiakkaita tiedotetaan liikunta-, kulttuuri-, harrastus- ulkoilumahdollisuuksista, erityisesti Oulun kaupungin työttömien työnhakijoiden palveluihin liittyen. Asiakkaita rohkaistaan pitämään taukoja työtoiminnan lomassa, ja ajoittain järjestetään aiheisiin liittyviä teemapäiviä. Toimintakykyyn ja fyysiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista keskustellaan erityisesti toteutussuunnitelmaa laatiessa sekä väliarvioinneissa.
Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?
Kuntouttavan työtoiminnan toteutussuunnitelman toteutumista seurataan arvioimalla palvelun toteutumista ja asiakkaan toimintakykyä asiakkaan kanssa käydyissä yksilökeskusteluissa, hyödyntämällä erilaisia arviointimenetelmiä (kuten mielenterveyden käsi -arviointi ja kykyviisari) sekä yhteisissä väliarviointipalavereissa Pohteen virkailijan kanssa.
Ravitsemus
Ravinto ja ruokailu sekä niihin liittyvä tapakulttuuri ovat tärkeä osa sosiaalihuollon palveluja. Ravitsemuksessa huomioidaan ruokaviraston voimassa olevat väestötason ja eri ikäryhmille annetut ravintoaineiden saanti- ja ruokasuositukset.
Miten yksikön ruokahuolto on järjestetty?
Yksiköissä ei järjestetä ruokahuoltoa. Lahjoituksina saatua hävikkiruokaa hyödynnetään henkilökunnan sisäisessä ruokailussa ja asiakkailla on myös mahdollisuus tuoda omat eväät toimintapäivinä tai ostaa ruokaa lähikaupasta (Toppila).
Miten asiakkaiden erityiset ruokavaliot ja rajoitteet otetaan huomioon?
On asiakkaan omalla vastuulla huolehtia erityisestä ruokavaliosta tai omista ruokarajoitteista, sillä yksiköissä ei järjestetä ruokahuoltoa.
Hygieniakäytännöt
Miten yksikön yleisten tilojen siivous on järjestetty?
Yksiköissä on siivouksesta vastuussa oleva henkilö työsuhteessa.
Monialainen yhteistyö
Sosiaalihuollon asiakas voi tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Myös lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Sosiaalihuoltolain 41 §:ssä säädetään monialaisesta yhteistyöstä asiakkaan tarpeenmukaisen palvelukokonaisuuden järjestämiseksi.
Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien ja eri hallinnonalojen kanssa on järjestetty?
Kuntouttavan työtoiminnan tilaaja on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Pohde, jonka sosiaalipalveluiden viranhaltijoiden kautta asiakkaat pääsevät tutustumaan palveluun. Palvelu- päätöksen jälkeen verkostotyö jatkuu säännöllisten väliarviointien muodossa, minkä lisäksi sosiaalipalveluihin ollaan yhteydessä aina tarvittaessa joko puhelimitse tai salatulla sähkö- postilla.
Palveluntuottaja osallistuu tarvittavaan monialaiseen yhteistyöhön asiakkaan ja tilaajan kanssa sovittavalla tavalla. Monialainen yhteistyö liittyy esimerkiksi muihin sosiaalipalveluihin, terveydenhuollon palveluihin, kuntoutuspalveluihin, oppilaitosyhteistyöhön tai työllistymisen edistämiseen. Palveluntuottajan on tehtävä yhteistyötä asiakkaan palveluntarpeen ja toteutussuunnitelman edellyttämässä laajuudessa.
7 ASIAKASTURVALLISUUS
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman. Palveluntuottajilla on myös ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille.
Osana asiakasturvallisuuden varmistamista on ilmoituksenvaraista toimintaa harjoittavan toimintayksikön tehtävä terveydensuojelulain 13 §:ssä säädetty ilmoitus kunnan terveyden- suojeluviranomaiselle. Ilmoituksen sisällöstä säädetään terveydensuojeluasetuksen 4 §:ssä.
Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta
Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.
Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Näihin liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden hallintakeinot on suunniteltu.
Miten yksikön tilojen terveellisyyteen liittyvät riskit hallitaan?
Ennakoimalla, ehkäisemällä riskejä ja reagoimalla havaittuihin epäkohtiin viipymättä.
Miten tehdään yhteistyötä muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa?
Konsultoimalla asiaan liittyviä viranomaisia aina tarvittaessa ja ilmoittamalla riskeistä asiaan- kuuluvalle viranomaiselle viipymättä.
Henkilöstö
Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet
Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Iäkkäiden asiakkaiden palveluissa tulee ottaa huomioon vanhuspalvelulaissa asetetut vaatimukset. Lastensuojelun sijaishuollossa tulee ottaa huomioon lastensuojelulaissa asetetut vaatimukset.
Omavalvontasuunnitelmasta tulee käydä ilmi henkilökunnan määrä ja henkilöstörakenne (koulutus ja työtehtävät) sekä periaatteet, jotka koskevat sijaisten/varahenkilöstön käyttöä. Suunnitelmaan kirjataan tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan myös poikkeustilanteissa.
Miten seurataan toimintayksikön henkilöstön riittävyyttä suhteessa asiakkaiden palvelujen tarpeisiin? Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?
Jokaisessa toimintayksikössä tulee olla työntekijä, joka täyttää sosiaalihuollon ammattihenkilöstön kelpoisuusehdot. Muilta työntekijöiltä edellytetään tehtävään soveltuvaa koulu- tusta, osaamista ja työkokemusta. Kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilö seuraa, että henkilöstöä on riittävä määrä suhteessa asiakasmäärään. Kuntouttavan työtoiminnan enimmäisasiakasmäärä on sosiaaliohjauksen resurssilla 78 osan 4 asiakasta tai 156 osan 3
asiakasta. Vastuuohjaajaresurssin näkökulmasta asiakaspaikkoja on 10-15 /pv riippuen, ovatko asiakkaat osan 3 vai 4 palvelussa, mutta asiakasmäärä ei voi ylittää sosiaaliohjauksen resurssia.
Henkilöstövoimavaroja seurataan suhteessa asiakasmäärään ja toiminnan toteutumiseen, riittävyys varmistetaan rekrytoinnin kautta.
Mitkä ovat sijaisten käytön periaatteet?
Palveluntuottajan on toteutettava palvelu sovitun mukaisesti. Palveluntuottajalla on oltava sijaisjärjestelmä, jolla varmistetaan palvelun katkeamattomuus. Jos asiakkaalle nimetty työntekijä on estynyt, palveluntuottajan on pyrittävä ensisijaisesti toteuttamaan palvelu vakituisten sijaisten avulla. Palveluntuottajan on ilmoitettava asiakkaalle etukäteen sijaistyövoimalla toteutettavasta palvelusta ja kerrottava sijaisen nimi.
Miten varmistetaan vastuuhenkilöiden/lähiesihenkilöiden tehtävien organisointi siten, että lähiesihenkilöiden työhön jää riittävästi aikaa?
Varaamalla riittävä työaika vastuutehtävien hoitamiseen.
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytointitilanteessa työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveyden-huollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveyden- huollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito
Miten työnantaja varmistaa työntekijöiden riittävän kielitaidon?
Riittävä, palvelulupauksen mukainen, kielitaito varmistetaan henkilöstöä rekrytoitaessa.
Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?
Rekrytoitavan henkilökunnan on täytettävä tehtävän vaatimat koulutus- ja kokemusvaatimukset. Henkilökunnan osaamisen tulee tukea yksilöllistä asiakkaan tarpeista lähtevää työ- elämään kuntoutumista kuntouttavan työtoiminnan keinoin ja sillä tulee olla riittävää koulutusta ja kokemusta opastaa ja valvoa asiakkaita kuntouttavaan työtoimintaan liittyvissä työtehtävissä. Kaikkien työntekijöiden on oltava henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan työskentelyyn soveltuva ja luotettava. Työntekijöillä on oltava hyvät vuorovaikutustaidot.
Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon työntekijän soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviinsä?
Työtehtäviin nähden riittävällä koulutus- ja työkokemusvaatimuksella, tehtäviin nähden soveltuvalla haastatteluprosessilla, olemalla tarvittaessa yhteydessä henkilön suosittelijoihin sekä soveltamalla koeaikaa.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm.
itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42a §:ssä säädetään erikseen erityishuollon toimintayksikön henkilökunnan perehdyttämisestä ja ohjeistamisesta työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Erityishuollon toimintayksikön henkilökunta on koulutettava rajoittamisen tarpeen ennaltaehkäisemiseen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen.
Miten huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen?
Omavalvontasuunnitelma laaditaan yhdessä kuntouttavan työtoiminnan tiimin kanssa, työntekijöillä ja opiskelijoilla on velvollisuus tutustua omavalvontasuunnitelmaan ja sen toteutusta seurataan säännöllisesti. Omavalvontaohjelmaa kehitetään kuntouttavan työtoiminnan tiimin kehittämispäivissä, ja omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa.
Miten ja kuinka usein henkilökunnan täydennyskoulutusta järjestetään?
Palveluntuottaja laatii vuosittain henkilöstön kouluttamista ja osaamisen kehittämistä koskevan suunnitelman, jota toteutetaan. Koulutusta järjestetään säännöllisesti kuntouttavan työtoiminnan tiimille suunnitelman mukaisesti eri asiakokonaisuuksiin liittyen (esim. tieto- turva ja kirjaaminen), henkilökunta osallistuu myös talon ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen koulutuskalenterin ja oman henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti.
Toimitilat
Tilojen käytön periaatteet
Palveluntuotantoon käytettävien tilojen on oltava turvalliset, terveelliset sekä sovelluttava palvelun tuottamiseen. Tilat ovat asianmukaisesti käyttötarkoitukseensa hyväksytyt ja niissä on tarvittavat viranomaishyväksynnät harjoitettavan toiminnan mukaisesti. Tiloissa on tehtävä riskikartoitus vähintään kerran vuodessa ja havaitut poikkeamat tai puutteet on korjattava.
Kaikissa yksiköissä on kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiselle soveltuvat tilat, jotka ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Kaikissa yksiköissä on myös sekä työtoimijoiden että muun henkilökunnan käytössä olevat yhteiset taukotilat, mukaan lukien mahdollisuus omien eväiden kylmäsäilytykseen. Henkilökunnalla ja työtoimijoilla on myös mahdollisuus saada henkilökohtaiset tavaransa lukittuun kaappiin työ- tai toimintapäivän ajaksi.
8 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN
Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Terveyttä koskevat tiedot kuuluvat erityisiin henkilötietoryhmiin ja niiden käsittely on mahdollista vain tietyin edellytyksin. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn ajalta asiakastyön kirjaamisesta alkaen arkistointiin ja tietojen hävittämiseen saakka. Käytännössä sosiaalihuollon toiminnassa asiakasta koskevien henkilötietojen käsittelyssä muodostuu lainsäädännössä tarkoitettu henkilörekisteri. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Tämän lisäksi on käytössä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018), joka täydentää ja täsmentää tietosuoja-asetusta. Henkilötietojen käsittelyyn vaikuttaa myös toimialakohtainen lainsäädäntö.
Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan sitä tahoa, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Henkilötietojen käsittelijällä tarkoitetaan esimerkiksi yksikköä/palvelua, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Rekisterinpitäjän tulee ohjeistaa mm. alaisuudessaan toimivat henkilöt, joilla on pääsy tietoihin (tietosuoja-asetus 29 artikla).
Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös henkilötietojen käsittelyn keskeisistä periaatteista. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaiselle ja rekisteröidyille. Rekisteröidyn oikeuksista säädetään asetuksen 3 luvussa, joka sisältää myös rekisteröidyn informointia koskevat säännöt. Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta löytyy kattavasti ohjeita henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille määräyksen (3/2021) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 27 §:ssä säädetystä tietoturvallisuuden ja tietosuojan omavalvonnasta. Tiedonhallinta sosiaali-ja terveysalalla, määräykset ja määrittelyt
Tietoturvasuunnitelma on erillinen asiakirja, jota ei ole säädetty julkisesti nähtävänä pidettäväksi, mutta on osa yksikön omavalvonnan kokonaisuutta. THL on laatinut mallipohjan tietoturvasuunnitelman laatimisen helpottamiseksi. Mallipohja, joka löytyy edellä olevasta linkistä, on tarkoitettu otettavaksi käyttöön soveltuvin osin eri palveluissa.
Asiakastyön kirjaaminen
Asiakastyön kirjaaminen on jokaisen ammattilaisen vastuulla. Kirjaamisvelvoite alkaa, kun sosiaalihuollon viranomainen on saanut tiedon henkilön mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeesta tai kun yksityinen palveluntuottaja alkaa toteuttaa sosiaalipalvelua sopimuksen perusteella. Kirjaamisvelvoitteesta on säädetty laissa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 4 §:ssä. Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattihenkilön vastuulla ja
edellyttää ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä. THL on ohjannut asiakastyön kirjaamista antamalla asiaa koskevan määräyksen 1/2021.
Miten työntekijät perehdytetään asiakastyön kirjaamiseen?
Kuntouttavan työtoiminnan vastuuhenkilö kouluttautuu kirjaamisen asiantuntijaksi syksyllä 2023 ja on vastuussa työntekijöiden perehdyttämisestä. Kuntouttavan työtoiminnan tiimille järjestetään kirjaamiskoulutusta sovitusti ja se on aloitettu palvelun käynnistyttyä.
Miten varmistetaan, että asiakastyön kirjaaminen tapahtuu viipymättä ja asianmukaisesti?
Palvelussa on sovittu manuaalisesta kirjaamisesta siihen asti, kunnes liitytään Valviran hyväksymään Kanta-yhteensopivaan kirjaamisjärjestelmään, 01.09.2024 mennessä. Kirjaamiseen perehdytetään ja asiakaskirjauksia seurataan säännöllisesti. Kirjaamiselle varataan myös tarvittava työaika asiakastyön yhteydessä.
Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Kuntouttavan työtoiminnan tiimille on järjestetty tietosuojakoulutus, asiasta keskustellaan tiimipalavereissa ja kaikille yksiköissä työskenteleville (mukaan lukien vapaaehtoiset, opiskelijat, harjoittelijat, työkokeilijat ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat) on laadittu salassapito- ja tietosuojasitoumuslomake, joka allekirjoitetaan. Kaikki asiakastietoja sisältävät asia- kirjat, joita ei palvelun päättyessä lähetetä arkistoitavaksi, hävitetään tietosuojalain mukaisesti.
Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?
Asia sisällytetään henkilöstön ja harjoittelijoiden perehdytykseen, ja heille järjestetään koulutusta aiheeseen liittyen.
Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Niina Garoës, puh. 040 7488 550, sähköposti: niina.garoes@ohl.fi
Onko yksikölle laadittu salassa pidettävien henkilötietojen käsittelyä koskeva seloste? Kyllä x Ei
Lue lisää:
Määräys sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkittävistä tiedoista
Sosiaalihuollon asiakastietojen käsittely
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Omavalvonnan toimeenpanon prosessissa (riskienhallinnan prosessi) käsitellään kaikki asiakasturvallisuusriskit, epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet. Korjaaville toimenpiteille sovitaan suunnitelma riskin vakavuuden mukaan.
Toiminnassa todetut kehittämistarpeet:
Yksilöohjauksien ja sosiaaliohjauksen kehittäminen: työajan riittävyys, välineet ja menetelmät.
Tietoturvasuunnitelman luominen sähköiseen asiakastietoturvajärjestelmään siirryttäessä.
Palautteen keräämisen ja sen prosessoimisen sekä hyödyntämisen kehittäminen.
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaan hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista oma- valvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten 1 momentissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattaminen kokonaisuutena järjestetään ja toteutetaan. Omavalvontaohjelmassa on todettava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelman osana ovat laissa erikseen säädetyt omavalvontasuunnitelmat ja potilasturvallisuussuunnitelmat.
Omavalvontaohjelma sekä omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet on julkaistava julkisessa tietoverkossa ja muilla niiden julkisuutta edistävillä tavoilla.
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.
Paikka ja päiväys Oulu 07.06.2024
Allekirjoitus Niina Garoës